2 days since

Ciao!

Keskiviikkona siis lensin tanne Italiaan. Italian AFS oli meita vastassa lentokentalla ja sit meidan piti juosta ihan taysilla linkkiin "because we are running late". Bussimatkalla pelattiin henkemme edesta, liikenne Roomassa oli ihan hullua! AFS:n vapaaehtoset bussissa vaan nauro meille kun me siina naytettiin niin kauhistuneilta ja paiviteltiin ettei uskallettais kylla edes ajaa siella vaikka AFS:n saannot ei sita kieltaiskaan.

Eilen, torstaina, lahdettiin sitten kuka millakin kulkuvalineella kohti omia kaupunkeja. Me tultiin junalla Bolognaan (mina, Julian, Barbara ja Sophie), hukattiin jo Roomassa saksalainen Lia Elisa juna-asemalle. Ei se mitaan, se oli kuitenkin jotenkin loytanyt tiensa Bolognaan. Meidan juna tuli Bolognaan 45 minuuttia myohassa, loistava esimerkki siita miten liikenne toimii taalla Italiassa. Meidan bussi tuli ensinnakin melkein puoli tuntia myohassa hakemaan meita sielta hotellilta Roomasta ja sitten saatiin juosta junaan (onneks se oli myohassa, ei oltais ehditty muuten :D). Sitten jossakin kaupungissa jouduttiin pysahtymaan kun siella korjattiin raiteita tai jotakin semmosta. Meille kuulutettiin etta pysahdytaan viideks minuutiks mutta me oltiin siina varmaan noin 20 min.

Orientaatioleirilla oli tosi mukavia ihmisia, mutta ruoka oli kylla aika pettymys. Me saatiin syodaksemme "matomakkaroita" (joitakin karmeita bratwurstin nakosia potkyloita, jotka maistu aivan kamalalle), "jannelammasta" (jossa oli sentin rasvakerros paalla) ja sienirisottoa ja lohkoperunoita jotka oli nekin aika kammottavan rasvaisia. Taalla perheessa ruoka on kuitenkin ollu tosi hyvaa, tykkaan kylla.

Taa perhe on muutenkin mukava, Evi (hostmom) on mukava ja sen kanssa enimmakseen puhun koska naa muut ei oikein osaa puhua englantia. Alessia on niin sulonen, harmittaa kun en osaa puhua sen kanssa. Ei suju saksa eika italia multa :s Mutta kylla mina aion oppia. Yritin tanaan opettaa Eville kuinka sanotaan "Buon appetito" suomeks mutta se sano etta mun pitaa kirjottaa se sille. Eilen Evi yritti opettaa mua syomaan spagettia oikeaoppisesti, mutta se vaatii kylla viela harjottelua. Sit kun tuun takas Suomeen niin opetan teiat kaikki syomaan sita kunnolla! :D Ei se ole niin helppoa kuin milta se nayttaa.

Tosi outoa kirjottaa ilman ookkosia. Koko ajan vaistomaisesti painaa niita mista yleensa tulee à ja o :D

Taa kaupunki on aika kumma, mun mielesta tosi sokkeloinen. Kaikkia pienia katuja ja hirveesti kerrostaloja. Ihmisia on kuitenkin aika vahan.

Odotan niin etta koulu alkaa, varsinkin kun tiedan, etten ole ainoa joka on siella outona ja kielitaidottomana. Portugalilainen Barbara ja itavaltalainen Julian tulee sinne myos, ne on mukavia, juttelin junassa matkalla niiden kanssa. Myos itavaltalainen Sophie on taalla Imolassa mutta se menee muualle kouluun, Faenzaan muistaakseni. Taalla kotona on vaan niin tylsaa varsinkin iltapaivisin kun Evi on toissa. Toivon niin etta olisin tajunnu pyytaa Barbaralta sen numeron niin voitais menna vaikka yhdessa kaupungille. No, pitaa tajuta sit kun koulu alkaa.

Vasyttaa tosi kamalasti, kun pitaa koko ajan ajatella mita puhuu ja miettia enkkua kauheesti ja kaikkee semmosta. Tosin kylla se tasta viela helpottuu, nyt jo huomaan vahan valia ajattelevani enkuks. :D Oottakaa vaan, kun tuun takas Suomeen niin en osaa enaa puhua suomea, menen "ottamaan suihkun" ja kaikkee semmosta :D Help me, help me. Italiasta erotan vasta sanan sielta, toisen taalta.

Mutta nyt pitaa lopetella, nailla on modeemilla toimiva netti ja aivan alyttoman hidas ja kallis. Kirjottelen taas joskus kun jotain tapahtuu ja vaikka ei tapahtuiskaan. Nyt pitaa juosta jo kohta nukkumaan. Etta ei kai sitten muuta kuin ciao ja arrivederci! ;D