Kaksi viikkoa enaa jaljella taalla! Huomenna alkaa mun viimeinen kokonainen viikko koulussa (vaikka sekin on yhta paivaa vajaa, koska mennaan keskiviikkona Evin kanssa hakemaan Cristina Milanosta). Ihanaa oikeesti paasta Suomeen!
Taalla on tapahtunu niin paljon kaikkee, ja edellisesta kerrasta kun kirjotin on kulunu niin kauan, kuukauden verran kai. En ees muista kaikkea mita on tapahtunu mut kirjotan nyt jotain.
Venetsiassa kaytiin tossa oisko kolmisen viikkoa sitten. Oli ihana paikka, vaikkakin siella haisi aika pahalle :D Mut kuitenkin, rakennukset oli tosi kauniita ja ne gondolit! Oisin halunnu kayda gondoliajelulla mut ne on ihan kauheen kalliita, joten ei sit menty... Ja ne karnevaalimaskit on ihania, oisin halunnu ostaa miljoonia niita, mut monet niista oli aika kalliita. Ostin kuitenkin itelleni semmosen yhen silmanaamion, naatte sit myohemmin. Mut se on ihana!
En tieda mista kirjoittaa... Joka paiva tapahtuu jotain, ja pitais kertoa kaikki etta paasisitte edes osittain jyvalle tasta elamasta taalla... Mut yks juttu on pakko kirjottaa: Vihaan italianoja, siis noita poikia!
Tuossa vajaa kaks viikkoa sitten olin lenkilla illalla, yksin. Kavelin tonne Imolan keskustaan pain ja nain siina kaks semmosta mua muutaman vuoden vanhempaa jatkaa jotka tuijotti mua kauheesti ku kavelin ohi. Ne oli polkupyorilla liikenteessa. Sit kun tulin takas kotia pain, se toinen niista lahti Imolan keskustaan pain ja toinen lahti samaan suuntaan mun kanssa. Ihan normaalisti se ensin meni semmosen pari sataa metria liikennevaloihin, mut sit ku meidan piti pysahtya odottamaan vihreaa, se tuijotti mua koko ajan. Hieman kiusallista? Sitten lahettiin siita liikennevaloista ja se lahti menemaan polkupyoralla mun rinnalla, koko ajan samaa vauhtia ku ma kavelin. Ylitettiin se tie ja sit siina toisella puolella se rupes puhumaan mulle. "Ferma, ferma, un attimo" (pysahdy, pysahdy, pieni hetki). Puhuin ONNEKS Paukkiksen kanssa just siina niin olin vaan sillei "nononononononononono" (eieieieieieieieiei....) hyvin italialaiseen tapaan, noin kakskyt kertaa. Sanoin Paukkikselle jotain typerista italialaisista ja taa rupes sit "io non sono italiano! Siamo stranieri, tutti due!" (En ole italialainen. Olemme molemmat ulkomaalaisia) Ma olin vaan sillei "sisisisisisisisisisi...." taas hyvin italialaiseen tapaan (kyllakyllakylla...). No, taa jatka oli vahan aikaa hiljaa ja jatko siina mun rinnalla pyorailemista. Paukkiksen piti lopettaa puhelu mutta mua pelotti niin sikana etta en uskaltanu lopettaa. Jatkettiin sit puhumista siina (aiti, anteeks, tuli varmaan aika kivasti laskua :DD). Mun ois pitany kaantua semmoselle pienemmalle, huonommin valaistulle tielle, mutta en uskaltanut. Siella kun ei ole liikennetta juurikaan eika kavelytiella edes katuvaloja. Jatkoin siis vaan kavelemista ja puhumista. Taa jatka yritti vaikka mita puhella mulle, mutta olin vaan aina niin mukavan torjuva ("nonononononononononono"), etta se sit luovutti parin kilometrin paasta ja vaihto tien toiselle puolelle. Mina siita kaannyin sit ympari ja menin kotiin niin nopeasti kuin paasin.
Ton illan jalkeen oon nahny tan jatkan kahesti, toisella kerralla se yritti taas puhua mulle. Sitten sanoin vaan sillei "nonononononono" ja se yritti viela jotain siina selittaa. En vastannu sille mitaan niin taa tokas vaan "scusa!" (anteeksi!) ja lahti menemaan. Sen jalkeen en oo sita nahny, mutta en enaa uskalla samalla tavalla liikkua yksin tuolla ulkona. Keraan vahan liikaa huomiota noiden italianojen osalta. Auton torvien toottaysta, lentosuukkoja, huutelua... Ei kovin kivaa tottumattomalle.
Sitten tossa ei nyt lauantaina vaan edellisena lauantaina oltiin AFS:n kanssa Firenzessa (mika lie ois paivays, en tiia?). Oltiin siella sit semmosella suurella torilla jossa oli alyttoman paljon kojuja joissa oli alyttoman paljon nuoria miehia myymassa kuka mitakin. Yhessa kojussa oli jotain bandipaitoja esilla ja naytin vaan yhelle kiinalaiselle vaihtarille HIMin paitaa, etta taa bandi on suomalainen. Se jatka sit joka niita oli myymassa hyppas pihalle siita kojustaan ja sano: "I am a single, which one do you like?" (Olen sinkku, mista pidat?) Vahanko repesin :DD Sit nauroin siina ihan kippurassa ja lahin pois siita ni seuraavasta kojusta joku jatka huutaa: "Excuse me, bionda, I love your smile!" (Anteeksi, blondi, rakastan hymyasi!). Yks jatka yritti epatoivoisesti pysayttaa mua "Bella, bella, carina, bella, bionda, excuse me, bella, carina..." (Kaunis, kaunis, sopo, kaunis, blondi, anteeksi, kaunis, sopo...) :D Metkoja naa, mulla oli ainakin hauskaa.
Jepsjeps. Noista pojista ois vaikka miten paljon hauskoja tarinoita... Mutmut. Riittanee.
Koulusta viela jotakin ennen kuin lahden nukkumaan. Se Suomessa ollut vaihtaritytto tuli kaks viikkoo sitten takas, meilla on ollu niin kivaa yhessa. Ihanaa puhua Suomesta ja jopa vahan suomea (vaikka ei Carlotta paljon osaa). Tunnit on edelleen yhta tylsia kuin aina ollutkin, mutta nyt vahan helpompaa kun ymmarran ja jopa osaan puhua opettajien kanssa jotakin.
Me ollaan julkkiksiii! Oltiin paikallisessa sanomalehdessa tossa pari viikkoa sitten :D Oikein kuvan kanssa oli juttu ihanista vaihtareista Alessandro da Imolassa (meidan koulu).
Jotain viela piti kirjottaa. Ai niin, kielesta... Nyt jo italia alkaa jotenkin sujua, nyt yritan puhua perheen ja kavereiden kanssa italiaa. Myos Julianin ja Barbaran ja Sophian kanssa me yritetaan yleensa puhua italiaa (vaikka me lipsutaankin siita sopimuksesta ihan liian usein).
Ihanaa tulla kotiin ja naha kaikki uudestaan! Toisaalta kuitenkin toivoisin, etta voisin olla taalla viela pari viikkoa lisaa, oppisin varmaan ton kielen lahes taydellisesti... Mutta ei voi mitaan. Arsyttaa sit ku Suomessa kuitenkin unohdan kaiken ku en voi puhua. Pitaa vaan kirjottaa tanne usein... Tosi kahtia jakautunut olo ton takia. Kauhee ikava Suomeen mut kuitenkin haluais olla lisaa vaan taalla....
Mut nyt nukkumaan. Buona notte, tutti!
sunnuntai 25. marraskuuta 2007
lauantai 10. marraskuuta 2007
Jokelan kouluammuskelun uhrien muistolle
Libera - Do not stand at my grave and weep
Do not stand at my grave and weep
I am not there, I do not sleep.
I am thousands winds that blow,
I am the diamond glints in snow,
I am the sunlight and ripened grain.
I am the gentle Autumn rain.
When you awake in the morning hush,
I am the swift uplifting rush
of quiet birds in circling flight.
I am the soft stars that shine at night.
Do not stand at my grave and weep
I am not there, I don't sleep.
Do not stand at my grave and weep
I am not there, I do not sleep.
I am thousands winds that blow,
I am the diamond glints in snow,
I am the sunlight and ripened grain.
I am the gentle Autumn rain.
When you awake in the morning hush,
I am the swift uplifting rush
of quiet birds in circling flight.
I am the soft stars that shine at night.
Do not stand at my grave and weep
I am not there, I don't sleep.
keskiviikko 24. lokakuuta 2007
Liian paljon since
Aika kuluu niin nopeaan taalla!
Viime viikonloppu oli mulle oikein kielikylpy - ja kolmen eri valtion alueella! Oltiin siis viikonloppu Evin vanhempien luona tuolla ihan pohjoisessa, 40 km Itavallasta etelaan. Sveitsiin oli matkaa tasta pikkukylasta vahan vahemman ku Itavaltaan, oisko ehka joku 20-30 km. No, olihan meidan sit pakko kayda Itavallan ja Sveitsinkin puolella kun kerran niin lahella oltiin! Alpit on ihanat ja Itavallassa satoi lunta!! :D Oli oikein kotoisa olo siis. :D Se pli kuitenkin niin kummallista, etta vaikka oltiin edelleen Italian puolella, kaikki oli niin erilaista kuin taalla Imolassa ja kaikissa niissa paikoissa missa oon kayny taalla. Kaikki puhu saksaa, kaikki talot ja kaikki oli ihan taysin erilaisia, ilma oli tosi kylma!
Oijoi, en oo kirjottanu orientaatioleiristakaan! Oli niin mahtava leiri, etta! Ihanaa oli tutustua kaikkiin niihin ihmisiin eri puolilta maailmaa, tosin nyt on kauhee ikava niita!! Mut Reggio Emilia on niin lahella Imolaa etta Evi sano etta voin menna kaymaan siella, tosin mun pitaa pyytaa AFS:lta lupa kun se on kauempana ku puol tuntia junalla, mutta ei se mitaan. Kylla ma uskon etta ne antaa mun menna ku se on kuitenkin vaan vajaa tunti junalla. Kaikki mun parhaat kaverit sielta leirilta asuu siella: Itavaltalaiset Violetta, Christina ja Ben, Jenny from Russia, Pim from Thailand, Dave from Phillippines.... Niin mahtavia tyyppeja, haluan Reggio Emiliaan!!! Mut leiri oli ihan mahtava, meilla oli kaikkia keskusteluja ja kavin uimassa MERESSA ja ei ollu edes kylmaa vetta vaikka Kirsty (from New Zealand) kirjottikin mun julisteeseen terveisiks "nobody else is crazy enough to go to swim in an icy cold water" mut se vesi oli jotain veikkaisin ehka 18 asteista eli ei mitaan jaakylma! Ja kylla siella vissiin kymmenkunta tyyppia kavi uimassa :D Ja vesi oli hyvin suolaista! Ja voi sita biitsia! Ihana oli ku ei ollu enaa turisteja siella ni aa. Koko biitsi pelkastaan meille! Ja hotellin parvekkeelta me nahtiin meri! Oli niin ihanaa. Ja ne keskustelut ja meidan interviste individuale (mita se on suomeks? individual interview in english, anyway) oli tosi kiva kun siina just sai puhua kaikesta etta miten perheen kans menny ja kaikkee. Ja kerroin etta en kauheesti pida naista muista vaihtareista taalla Imolassa. En enaa.
Kun tietaisitte mita kaikkea typeraa ne tekee ja puhuu! Ei ajattele yhtaan, mika on kohteliasta ja mika ei! Ei ajattele yhtaan tekemistensa seurauksia. Ja Bàrbara on 18, vaikka kayttaytyy kuin joku 13-14 v. Ymmarran viela Sophialta etta se tekee typeria asioita, se on kuitenkin vasta 14. Mutta Bàrbara on pahin kaikista! Julian on okei, kun sen kanssa on kahestaan, mut sit ku se on noiden tyttojen kanssa ni on koko ajan semmonen "singolla paahan ja akkia"-olo. Eilen olin italian tunnin jalkeen niiden kanssa kaupungilla, kaytiin ostamassa postikortteja ja -merkkeja ja sit mentiin syomaan pizzaa. Kuuntelin niiden juttuja siina pizzaa syodessani ja sit hajos paa ja soitin Paukkikselle ja puhuin vaan sen kanssa ja lahin kotia. :D Ei vaan jaksa kuunnella kun ne puhuu jotakin niin alyttomia mita en viitti ees tanne kirjottaa. Voisin kertoa vaikka miten paljon tasta mut en viitsi. Ja siita sanoin tossa interviste individualessa kun niiden mielesta on hauska vitsi se etta teen asioita eri tavalla kun ne. Ne ei yhtaan ajattele syita siihen, miksi ehka teen jotakin erilailla. Semmoset asiat, mitka on mulle ihan luonnollisia (roskat pistetaan roskikseen, taalla on tosi tarkeeta ottaa kuitti kaupasta - voi saada sakot jos ei oo kuittia, puistonpenkille ei jateta jatevuorta kun lahdetaan...) on naille hauska vitsi. Sit ku kyllastyn ja lahen latkimaan ku en jaksa enaa kuunnella ni ne on sillei "otatsa tosissas? me vaan vitsaillaan". Joskus tekis mieli sanoa niille jotain todella rumaa.
Orientaatioleirilla istuttiin lauantaina illalla hotellin aulassa ja Alex (Ranskasta) soitteli siina kitaraa ja laulo ja sit alko yht'akkia itkemaan. Sit se kerto meille siina etta se laulo just asken laulun jonka se kirjotti sen ex-tyttoystavalle joka hukku. Sit maanantaina koulussa Julian ja Bàrbara puhu "se Alexkin vaan itki koko ajan siella" sit ku kysyin etta kuuliko ne sen tarinan siita sen tyttoystavasta ni "no kuitenkin valehteli. en ma usko etta semmosta oikeesti on tapahtunu". Mua arsyttaa niin kauheesti ku naa ei tajua etta nuoretkin ihmiset voi oikeesti kuolla. Alex on ainut joka tietaa meista oikeesti mita on tapahtunu. Eika me voida suhtautua kaikkeen vakavaan ja pelottavaan niin ettei niita ole olemassa, kieltaa niiden olemassaoloa. AAAA.
Muutenkin naiden mielesta on tosi kivaa haukkua toisia ihmisia ja puhua pahaa toisista selan takana ja kaikkea. Ma en kauheesti valita siita niiden "homottelusta" (kaikki pojat, jotka ei oo semmosia ku Julian on homoja. Orientaatioleirin jalkeen "se jenkkipoika on niin homo, se olivier on niin homo" etc etc) Hajoaa paaa!! Mutta mulla on taalla muitakin kavereita joten se ei oo mulle valttamatonta olla niiden kanssa. Bàrbaralla ja Sophialla sen sijaan ei oo Imolassa italialaisia kavereita, joten niiden on pakko olla keskenaan.
Mut oon taas kauheen vasyny ni lahen ihan kohta nukkumaan. Nukuin tanaan iltapaivalla kolme ja puoli tuntia mut oon edelleen ihan kuollu!
Mut pitaa viela kirjottaa vahan Formuloista! Kaikki on mulle ihan sillei "wooo, te voititte" :D Tanaan olin koulussa ihan haamu ni meidan historian opettaja sano mulle "raikkonen voitti, sun pitaa olla iloinen" :D ja mantsan opettaja: "te voititte" :D Joidenkin luokkien seinalla on kuvia Raikkosesta ja sit ma oon ihan sillei WOOOO :D Niin siistia olla suomalainen taalla nyt! Kaikki on niin innoissaan Suomesta.
Tanaan pidin ensimmaisen esitelmani Suomesta. Kysyin silta luokalta sit etta tietaako ne ketaan suomalaisia. Ei tietoa. Sit kirjotin taululle nimen Kimi Raikkonen ni kaikki oli ihan sillei, "what, is he finnish?" Kylla on, kiitos vain.
Mutta nyt tsekkaan vaan nopeesti sahkopostini ja lahen nukkumaan. Yritan saada kuvia nettiin jossain vaiheessa, mut vahan hankalaa. Kaikki kyselee, yritan, yritan!
Oita.
Viime viikonloppu oli mulle oikein kielikylpy - ja kolmen eri valtion alueella! Oltiin siis viikonloppu Evin vanhempien luona tuolla ihan pohjoisessa, 40 km Itavallasta etelaan. Sveitsiin oli matkaa tasta pikkukylasta vahan vahemman ku Itavaltaan, oisko ehka joku 20-30 km. No, olihan meidan sit pakko kayda Itavallan ja Sveitsinkin puolella kun kerran niin lahella oltiin! Alpit on ihanat ja Itavallassa satoi lunta!! :D Oli oikein kotoisa olo siis. :D Se pli kuitenkin niin kummallista, etta vaikka oltiin edelleen Italian puolella, kaikki oli niin erilaista kuin taalla Imolassa ja kaikissa niissa paikoissa missa oon kayny taalla. Kaikki puhu saksaa, kaikki talot ja kaikki oli ihan taysin erilaisia, ilma oli tosi kylma!
Oijoi, en oo kirjottanu orientaatioleiristakaan! Oli niin mahtava leiri, etta! Ihanaa oli tutustua kaikkiin niihin ihmisiin eri puolilta maailmaa, tosin nyt on kauhee ikava niita!! Mut Reggio Emilia on niin lahella Imolaa etta Evi sano etta voin menna kaymaan siella, tosin mun pitaa pyytaa AFS:lta lupa kun se on kauempana ku puol tuntia junalla, mutta ei se mitaan. Kylla ma uskon etta ne antaa mun menna ku se on kuitenkin vaan vajaa tunti junalla. Kaikki mun parhaat kaverit sielta leirilta asuu siella: Itavaltalaiset Violetta, Christina ja Ben, Jenny from Russia, Pim from Thailand, Dave from Phillippines.... Niin mahtavia tyyppeja, haluan Reggio Emiliaan!!! Mut leiri oli ihan mahtava, meilla oli kaikkia keskusteluja ja kavin uimassa MERESSA ja ei ollu edes kylmaa vetta vaikka Kirsty (from New Zealand) kirjottikin mun julisteeseen terveisiks "nobody else is crazy enough to go to swim in an icy cold water" mut se vesi oli jotain veikkaisin ehka 18 asteista eli ei mitaan jaakylma! Ja kylla siella vissiin kymmenkunta tyyppia kavi uimassa :D Ja vesi oli hyvin suolaista! Ja voi sita biitsia! Ihana oli ku ei ollu enaa turisteja siella ni aa. Koko biitsi pelkastaan meille! Ja hotellin parvekkeelta me nahtiin meri! Oli niin ihanaa. Ja ne keskustelut ja meidan interviste individuale (mita se on suomeks? individual interview in english, anyway) oli tosi kiva kun siina just sai puhua kaikesta etta miten perheen kans menny ja kaikkee. Ja kerroin etta en kauheesti pida naista muista vaihtareista taalla Imolassa. En enaa.
Kun tietaisitte mita kaikkea typeraa ne tekee ja puhuu! Ei ajattele yhtaan, mika on kohteliasta ja mika ei! Ei ajattele yhtaan tekemistensa seurauksia. Ja Bàrbara on 18, vaikka kayttaytyy kuin joku 13-14 v. Ymmarran viela Sophialta etta se tekee typeria asioita, se on kuitenkin vasta 14. Mutta Bàrbara on pahin kaikista! Julian on okei, kun sen kanssa on kahestaan, mut sit ku se on noiden tyttojen kanssa ni on koko ajan semmonen "singolla paahan ja akkia"-olo. Eilen olin italian tunnin jalkeen niiden kanssa kaupungilla, kaytiin ostamassa postikortteja ja -merkkeja ja sit mentiin syomaan pizzaa. Kuuntelin niiden juttuja siina pizzaa syodessani ja sit hajos paa ja soitin Paukkikselle ja puhuin vaan sen kanssa ja lahin kotia. :D Ei vaan jaksa kuunnella kun ne puhuu jotakin niin alyttomia mita en viitti ees tanne kirjottaa. Voisin kertoa vaikka miten paljon tasta mut en viitsi. Ja siita sanoin tossa interviste individualessa kun niiden mielesta on hauska vitsi se etta teen asioita eri tavalla kun ne. Ne ei yhtaan ajattele syita siihen, miksi ehka teen jotakin erilailla. Semmoset asiat, mitka on mulle ihan luonnollisia (roskat pistetaan roskikseen, taalla on tosi tarkeeta ottaa kuitti kaupasta - voi saada sakot jos ei oo kuittia, puistonpenkille ei jateta jatevuorta kun lahdetaan...) on naille hauska vitsi. Sit ku kyllastyn ja lahen latkimaan ku en jaksa enaa kuunnella ni ne on sillei "otatsa tosissas? me vaan vitsaillaan". Joskus tekis mieli sanoa niille jotain todella rumaa.
Orientaatioleirilla istuttiin lauantaina illalla hotellin aulassa ja Alex (Ranskasta) soitteli siina kitaraa ja laulo ja sit alko yht'akkia itkemaan. Sit se kerto meille siina etta se laulo just asken laulun jonka se kirjotti sen ex-tyttoystavalle joka hukku. Sit maanantaina koulussa Julian ja Bàrbara puhu "se Alexkin vaan itki koko ajan siella" sit ku kysyin etta kuuliko ne sen tarinan siita sen tyttoystavasta ni "no kuitenkin valehteli. en ma usko etta semmosta oikeesti on tapahtunu". Mua arsyttaa niin kauheesti ku naa ei tajua etta nuoretkin ihmiset voi oikeesti kuolla. Alex on ainut joka tietaa meista oikeesti mita on tapahtunu. Eika me voida suhtautua kaikkeen vakavaan ja pelottavaan niin ettei niita ole olemassa, kieltaa niiden olemassaoloa. AAAA.
Muutenkin naiden mielesta on tosi kivaa haukkua toisia ihmisia ja puhua pahaa toisista selan takana ja kaikkea. Ma en kauheesti valita siita niiden "homottelusta" (kaikki pojat, jotka ei oo semmosia ku Julian on homoja. Orientaatioleirin jalkeen "se jenkkipoika on niin homo, se olivier on niin homo" etc etc) Hajoaa paaa!! Mutta mulla on taalla muitakin kavereita joten se ei oo mulle valttamatonta olla niiden kanssa. Bàrbaralla ja Sophialla sen sijaan ei oo Imolassa italialaisia kavereita, joten niiden on pakko olla keskenaan.
Mut oon taas kauheen vasyny ni lahen ihan kohta nukkumaan. Nukuin tanaan iltapaivalla kolme ja puoli tuntia mut oon edelleen ihan kuollu!
Mut pitaa viela kirjottaa vahan Formuloista! Kaikki on mulle ihan sillei "wooo, te voititte" :D Tanaan olin koulussa ihan haamu ni meidan historian opettaja sano mulle "raikkonen voitti, sun pitaa olla iloinen" :D ja mantsan opettaja: "te voititte" :D Joidenkin luokkien seinalla on kuvia Raikkosesta ja sit ma oon ihan sillei WOOOO :D Niin siistia olla suomalainen taalla nyt! Kaikki on niin innoissaan Suomesta.
Tanaan pidin ensimmaisen esitelmani Suomesta. Kysyin silta luokalta sit etta tietaako ne ketaan suomalaisia. Ei tietoa. Sit kirjotin taululle nimen Kimi Raikkonen ni kaikki oli ihan sillei, "what, is he finnish?" Kylla on, kiitos vain.
Mutta nyt tsekkaan vaan nopeesti sahkopostini ja lahen nukkumaan. Yritan saada kuvia nettiin jossain vaiheessa, mut vahan hankalaa. Kaikki kyselee, yritan, yritan!
Oita.
sunnuntai 30. syyskuuta 2007
4 weeks ja jotain paalle
Kaipailitte uusia kuulumisia. En oo paassy taas koneelle vahaan aikaan, joten.... Nyt kuitenkin pikaisesti jotakin.
Ensimmaista kertaa elamassani jouduin viime lauantaina matkustamaan pummilla, kakskin kertaa. Ensin linkilla Bolognassa (taalla on muuten helppoa matkustaa linkilla maksamatta mut ei se kivaa oo) ja sit viela junalla Bolognasta Imolaan. Tama tapahtui siis nain: Me lahdettiin Evin kanssa Bolognaan kun meidan piti kattoa mihin mun pitaa keskiviikkona menna (meilla on AFS:n tapaaminen). Ma tajusin Imolassa juna-asemalla etta mun lompakko jai kotiin, ja nain jalkikateen voin sanoa etta onneks! No, me ostettiin meno-paluu-junaliput Imolasta, matkustettiin normaalisti junalla Bolognaan, kaveltiin ruhkaisilla kaduilla, istuttiin alas ja ohops. Evi huomaa, etta sen lompakko on varastettu. Siella kaikki rahat, pankkikortit ja myos meidan junaliput (tietysti se kaikkein tarkein asia ;D). Eipa siina sitten auta mikaan. Kotiin on paastava, ei oo kummalakaan rahaa eika lippuja eika mitaan. Sitten vaan junalla takas Imolaan niilla samoilla lipuilla milla mentiin Bolognaan ja toivottiin vaan ettei kukaan tuu tarkastamaan mika leima niissa lipuissa on. Ja ei onneks tullu.
Viime sunnuntaina me oltiin Maranellossa, kaikkihan varmasti tietaa mika se on! Kaytiin Ferrari-galleriassa ja sain jopa istua Ferrari-formulan kyydissa! Hui, tosin se oli joku vanhempi malli tottakai ja ei ehka ihan aito mutta kuitenkin! Se oli semmonen simulaattori etta sai ajaa Ferraria :D Siistia. Ostin sielta yhden Ferrarin mut se on matkamuisto mulle itelleni, sorry guys. Ne oli niin kalliita etta en raaskinu ostaa enempaa. Mut ostin jotakin myos muille ihmisille mut ei siita sen enempaa sitten... Saatte naha sit joulukuussa. Kun me oltiin yhdessa niista miljoonasta Ferrari-shopista siella, kuulin jonkun puhuvan suomea. Kaannyin kattomaan ja nain yhden perheen ja ne tosiaan puhu suomea! Sanoin sit Eville ja Flaviolle etta naa on suomalaisia. Ne oli sit kassajonossa meidan edella ni Flavio kysy niilta etta onko ne Suomesta. Sit se kerto niille etta ma oon suomalainen ja sain puhua vahan suomea niiden kanssa mutta se kuulosti niin oudolta mun korviin... Taa ainainen enkku ja italia tekee mut hulluks!
Maranellossa kaikki on tosiaan Ferraria. Teiden nimet on formulakuljettajien mukaan, ravintoloiden ja kauppojen nimet liittyy jotenkin formuloihin tai ferrareihin. Sunnuntaina kaytiin Ferrari-kaupassa jonka nimi oli muistaakseni Warm up, sit yhen ravintolan nimi oli Stop and Go ja kaikkee semmosta :D Ihan kahjoa.
Onneks oon perheessa, jossa ei syoda aina pastaa. Me syotiin yks paiva keitettyja perunoita, voi etta se oli niin hyvaa. Ja Evi oli loytany jostain kaupasta tummaa leipaa, ei ehka ihan ruisleipaa mutta tummaa kuitenkin. Tosin ei se oo niin hyvaa ku Suomessa kun ei voi pistaa voita paalle, naa ei koskaan syo levitteita leivan paalla. Se on outoa mulle ja en syokaan taalla kovin paljon leipaa. Tosi harvoin vaan. Evi on ihan innoissaan kun oon alkanu syomaan enemman. Se oli alussa niin "you don't eat anything!" mut nyt se on ihan "you eat like italians" vaikka en oikeesti syo. Mutta ma oon ihan laski ku tuun takas taalta kun taa ruoka on vaan niin hyvaa ja jaatelo ja pizza ja kaikki!
Ensimmaista kertaa elamassani jouduin viime lauantaina matkustamaan pummilla, kakskin kertaa. Ensin linkilla Bolognassa (taalla on muuten helppoa matkustaa linkilla maksamatta mut ei se kivaa oo) ja sit viela junalla Bolognasta Imolaan. Tama tapahtui siis nain: Me lahdettiin Evin kanssa Bolognaan kun meidan piti kattoa mihin mun pitaa keskiviikkona menna (meilla on AFS:n tapaaminen). Ma tajusin Imolassa juna-asemalla etta mun lompakko jai kotiin, ja nain jalkikateen voin sanoa etta onneks! No, me ostettiin meno-paluu-junaliput Imolasta, matkustettiin normaalisti junalla Bolognaan, kaveltiin ruhkaisilla kaduilla, istuttiin alas ja ohops. Evi huomaa, etta sen lompakko on varastettu. Siella kaikki rahat, pankkikortit ja myos meidan junaliput (tietysti se kaikkein tarkein asia ;D). Eipa siina sitten auta mikaan. Kotiin on paastava, ei oo kummalakaan rahaa eika lippuja eika mitaan. Sitten vaan junalla takas Imolaan niilla samoilla lipuilla milla mentiin Bolognaan ja toivottiin vaan ettei kukaan tuu tarkastamaan mika leima niissa lipuissa on. Ja ei onneks tullu.
Viime sunnuntaina me oltiin Maranellossa, kaikkihan varmasti tietaa mika se on! Kaytiin Ferrari-galleriassa ja sain jopa istua Ferrari-formulan kyydissa! Hui, tosin se oli joku vanhempi malli tottakai ja ei ehka ihan aito mutta kuitenkin! Se oli semmonen simulaattori etta sai ajaa Ferraria :D Siistia. Ostin sielta yhden Ferrarin mut se on matkamuisto mulle itelleni, sorry guys. Ne oli niin kalliita etta en raaskinu ostaa enempaa. Mut ostin jotakin myos muille ihmisille mut ei siita sen enempaa sitten... Saatte naha sit joulukuussa. Kun me oltiin yhdessa niista miljoonasta Ferrari-shopista siella, kuulin jonkun puhuvan suomea. Kaannyin kattomaan ja nain yhden perheen ja ne tosiaan puhu suomea! Sanoin sit Eville ja Flaviolle etta naa on suomalaisia. Ne oli sit kassajonossa meidan edella ni Flavio kysy niilta etta onko ne Suomesta. Sit se kerto niille etta ma oon suomalainen ja sain puhua vahan suomea niiden kanssa mutta se kuulosti niin oudolta mun korviin... Taa ainainen enkku ja italia tekee mut hulluks!
Maranellossa kaikki on tosiaan Ferraria. Teiden nimet on formulakuljettajien mukaan, ravintoloiden ja kauppojen nimet liittyy jotenkin formuloihin tai ferrareihin. Sunnuntaina kaytiin Ferrari-kaupassa jonka nimi oli muistaakseni Warm up, sit yhen ravintolan nimi oli Stop and Go ja kaikkee semmosta :D Ihan kahjoa.
Onneks oon perheessa, jossa ei syoda aina pastaa. Me syotiin yks paiva keitettyja perunoita, voi etta se oli niin hyvaa. Ja Evi oli loytany jostain kaupasta tummaa leipaa, ei ehka ihan ruisleipaa mutta tummaa kuitenkin. Tosin ei se oo niin hyvaa ku Suomessa kun ei voi pistaa voita paalle, naa ei koskaan syo levitteita leivan paalla. Se on outoa mulle ja en syokaan taalla kovin paljon leipaa. Tosi harvoin vaan. Evi on ihan innoissaan kun oon alkanu syomaan enemman. Se oli alussa niin "you don't eat anything!" mut nyt se on ihan "you eat like italians" vaikka en oikeesti syo. Mutta ma oon ihan laski ku tuun takas taalta kun taa ruoka on vaan niin hyvaa ja jaatelo ja pizza ja kaikki!
Nyt viime viikolla ei tapahtunut mitaan erikoista. Normaalia koulua ja semmosta. Lauantaina olin yhen mun koulukaverin synttareilla, mentiin pizzalle yhteen paikalliseen pizzeriaan ja sit ne jotka halus jatko sielta eteenpain mut ma lahdin kotiin... Viime viikolla olin kaks kertaa Bolognassa, ensin ke ja sit pe uudestaan. Keskiviikkona meilla oli AFS:n tapaaminen ja myohastyttiin siita puoli tuntia!! :D Hyva me. Ja perjantaina menin vaan shoppailemaan Julianin ja Sophian kanssa. Saksalainen Elena tuli kans meidan kans sinne ja arvaatte varmaan millasta on kun on ymparilla vaan kolme saksaa aidinkielenaan puhuvaa :D No, olipa ainakin melkoinen kielikylpy.
Torstaina me lahdetaan Cesenaticoon, rannikolle, meilla on AFS:n orientaatioleiri siella. Ollaan nelja paivaa siella, maistuuuuuu varsinkin jos on hyvat kelit. Eika tarvii menna kouluun ku kolmena paivana normaalin kuuden sijaan. Tosin oon ihan haamu sen jalkeen kun meilla on aikaa nukkua vaan kuus-seitseman tuntia yossa ja kotona nukun taalla normaalisti jonkun vahintaankin 9 :D Oon vaan aina niin vasyny. Kaikki tytot taalla on niin kadeja mulle ku meen JULIANIN kanssa rannikolle. En jaksa ymmartaa mika siina on niin erikoista etta kaikki tytot on niin rakastuneita siihen. Ne ei edes tunne sita :DD Muah. Sit ne kaikki kyselee multa niin tyhmiaaa kun ne luulee etta tiedan kaiken sen elamasta taalla ja Itavallassa. Huoh.
Mutta eipa se ole ainut joka taalla keraa katseita. Valilla meinaa menna hermot niihin tyyppeihin jotka huutelee blondia peraan.... Ja lauantaina mun yks kaveri autto mua aika paljon, yks Simone liimautu vahan turhan lahelle ni Lucia vaan sano: "Let's speak about Laura's boyfriend" :DD Simone lahti aika liukkaasti muualle :DD En tajunnu ensin ite etta Simone oli siina ni jalkikateen kylla kiitin Luciaa aika monta kertaa :D
Mutmut nyt talta kerralta saa riittaa. Kirjottelen taas joskus lisaa kunhan paasen koneelle. Huomenna mulla on koulussa LAB-tunti mutta veikkaan etta Sangiorgi kyttaa koko ajan tehdaanko me oikeesti sita mita meidan pitais tehda (yleensa ei:D).
Ja kiitoksia paketista ja lakusta ja salmiakista ja levyista ja kuvista ja kaikesta ja terkkuja kaikille!
Ciao.
perjantai 21. syyskuuta 2007
2 weeks 2 days since
Taa koulu on ihan kamala. Taalla ei toimi mikaan. Meidan lukkarissa talla viikolla on joka paiva ollu jotain haikkaa, nytkin meilla pitais olla espanjaa mutta sita ei olekaan tanaan vaan niilla on ranskaa. Eilen oli sama juttu, 3 ekaa tuntia ei tehty yhtaan mitaan, oltiin vaan koneella ja kuljeskeltiin kaytavilla. Mulla hajoaa paaaaaa....
Muuten kaikki on niin kuin ennenkin. Ihmiset on mukavia ja sillei. Eilen olin shoppailemassa Barbaran kanssa. Jotain loysinkin. Ja eilen ei syoty kummallakaan aterialla pastaa, edistysta. Nam.
Muuten kaikki on niin kuin ennenkin. Ihmiset on mukavia ja sillei. Eilen olin shoppailemassa Barbaran kanssa. Jotain loysinkin. Ja eilen ei syoty kummallakaan aterialla pastaa, edistysta. Nam.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
