Liian paljon since

Aika kuluu niin nopeaan taalla!

Viime viikonloppu oli mulle oikein kielikylpy - ja kolmen eri valtion alueella! Oltiin siis viikonloppu Evin vanhempien luona tuolla ihan pohjoisessa, 40 km Itavallasta etelaan. Sveitsiin oli matkaa tasta pikkukylasta vahan vahemman ku Itavaltaan, oisko ehka joku 20-30 km. No, olihan meidan sit pakko kayda Itavallan ja Sveitsinkin puolella kun kerran niin lahella oltiin! Alpit on ihanat ja Itavallassa satoi lunta!! :D Oli oikein kotoisa olo siis. :D Se pli kuitenkin niin kummallista, etta vaikka oltiin edelleen Italian puolella, kaikki oli niin erilaista kuin taalla Imolassa ja kaikissa niissa paikoissa missa oon kayny taalla. Kaikki puhu saksaa, kaikki talot ja kaikki oli ihan taysin erilaisia, ilma oli tosi kylma!

Oijoi, en oo kirjottanu orientaatioleiristakaan! Oli niin mahtava leiri, etta! Ihanaa oli tutustua kaikkiin niihin ihmisiin eri puolilta maailmaa, tosin nyt on kauhee ikava niita!! Mut Reggio Emilia on niin lahella Imolaa etta Evi sano etta voin menna kaymaan siella, tosin mun pitaa pyytaa AFS:lta lupa kun se on kauempana ku puol tuntia junalla, mutta ei se mitaan. Kylla ma uskon etta ne antaa mun menna ku se on kuitenkin vaan vajaa tunti junalla. Kaikki mun parhaat kaverit sielta leirilta asuu siella: Itavaltalaiset Violetta, Christina ja Ben, Jenny from Russia, Pim from Thailand, Dave from Phillippines.... Niin mahtavia tyyppeja, haluan Reggio Emiliaan!!! Mut leiri oli ihan mahtava, meilla oli kaikkia keskusteluja ja kavin uimassa MERESSA ja ei ollu edes kylmaa vetta vaikka Kirsty (from New Zealand) kirjottikin mun julisteeseen terveisiks "nobody else is crazy enough to go to swim in an icy cold water" mut se vesi oli jotain veikkaisin ehka 18 asteista eli ei mitaan jaakylma! Ja kylla siella vissiin kymmenkunta tyyppia kavi uimassa :D Ja vesi oli hyvin suolaista! Ja voi sita biitsia! Ihana oli ku ei ollu enaa turisteja siella ni aa. Koko biitsi pelkastaan meille! Ja hotellin parvekkeelta me nahtiin meri! Oli niin ihanaa. Ja ne keskustelut ja meidan interviste individuale (mita se on suomeks? individual interview in english, anyway) oli tosi kiva kun siina just sai puhua kaikesta etta miten perheen kans menny ja kaikkee. Ja kerroin etta en kauheesti pida naista muista vaihtareista taalla Imolassa. En enaa.

Kun tietaisitte mita kaikkea typeraa ne tekee ja puhuu! Ei ajattele yhtaan, mika on kohteliasta ja mika ei! Ei ajattele yhtaan tekemistensa seurauksia. Ja Bàrbara on 18, vaikka kayttaytyy kuin joku 13-14 v. Ymmarran viela Sophialta etta se tekee typeria asioita, se on kuitenkin vasta 14. Mutta Bàrbara on pahin kaikista! Julian on okei, kun sen kanssa on kahestaan, mut sit ku se on noiden tyttojen kanssa ni on koko ajan semmonen "singolla paahan ja akkia"-olo. Eilen olin italian tunnin jalkeen niiden kanssa kaupungilla, kaytiin ostamassa postikortteja ja -merkkeja ja sit mentiin syomaan pizzaa. Kuuntelin niiden juttuja siina pizzaa syodessani ja sit hajos paa ja soitin Paukkikselle ja puhuin vaan sen kanssa ja lahin kotia. :D Ei vaan jaksa kuunnella kun ne puhuu jotakin niin alyttomia mita en viitti ees tanne kirjottaa. Voisin kertoa vaikka miten paljon tasta mut en viitsi. Ja siita sanoin tossa interviste individualessa kun niiden mielesta on hauska vitsi se etta teen asioita eri tavalla kun ne. Ne ei yhtaan ajattele syita siihen, miksi ehka teen jotakin erilailla. Semmoset asiat, mitka on mulle ihan luonnollisia (roskat pistetaan roskikseen, taalla on tosi tarkeeta ottaa kuitti kaupasta - voi saada sakot jos ei oo kuittia, puistonpenkille ei jateta jatevuorta kun lahdetaan...) on naille hauska vitsi. Sit ku kyllastyn ja lahen latkimaan ku en jaksa enaa kuunnella ni ne on sillei "otatsa tosissas? me vaan vitsaillaan". Joskus tekis mieli sanoa niille jotain todella rumaa.

Orientaatioleirilla istuttiin lauantaina illalla hotellin aulassa ja Alex (Ranskasta) soitteli siina kitaraa ja laulo ja sit alko yht'akkia itkemaan. Sit se kerto meille siina etta se laulo just asken laulun jonka se kirjotti sen ex-tyttoystavalle joka hukku. Sit maanantaina koulussa Julian ja Bàrbara puhu "se Alexkin vaan itki koko ajan siella" sit ku kysyin etta kuuliko ne sen tarinan siita sen tyttoystavasta ni "no kuitenkin valehteli. en ma usko etta semmosta oikeesti on tapahtunu". Mua arsyttaa niin kauheesti ku naa ei tajua etta nuoretkin ihmiset voi oikeesti kuolla. Alex on ainut joka tietaa meista oikeesti mita on tapahtunu. Eika me voida suhtautua kaikkeen vakavaan ja pelottavaan niin ettei niita ole olemassa, kieltaa niiden olemassaoloa. AAAA.

Muutenkin naiden mielesta on tosi kivaa haukkua toisia ihmisia ja puhua pahaa toisista selan takana ja kaikkea. Ma en kauheesti valita siita niiden "homottelusta" (kaikki pojat, jotka ei oo semmosia ku Julian on homoja. Orientaatioleirin jalkeen "se jenkkipoika on niin homo, se olivier on niin homo" etc etc) Hajoaa paaa!! Mutta mulla on taalla muitakin kavereita joten se ei oo mulle valttamatonta olla niiden kanssa. Bàrbaralla ja Sophialla sen sijaan ei oo Imolassa italialaisia kavereita, joten niiden on pakko olla keskenaan.

Mut oon taas kauheen vasyny ni lahen ihan kohta nukkumaan. Nukuin tanaan iltapaivalla kolme ja puoli tuntia mut oon edelleen ihan kuollu!

Mut pitaa viela kirjottaa vahan Formuloista! Kaikki on mulle ihan sillei "wooo, te voititte" :D Tanaan olin koulussa ihan haamu ni meidan historian opettaja sano mulle "raikkonen voitti, sun pitaa olla iloinen" :D ja mantsan opettaja: "te voititte" :D Joidenkin luokkien seinalla on kuvia Raikkosesta ja sit ma oon ihan sillei WOOOO :D Niin siistia olla suomalainen taalla nyt! Kaikki on niin innoissaan Suomesta.

Tanaan pidin ensimmaisen esitelmani Suomesta. Kysyin silta luokalta sit etta tietaako ne ketaan suomalaisia. Ei tietoa. Sit kirjotin taululle nimen Kimi Raikkonen ni kaikki oli ihan sillei, "what, is he finnish?" Kylla on, kiitos vain.

Mutta nyt tsekkaan vaan nopeesti sahkopostini ja lahen nukkumaan. Yritan saada kuvia nettiin jossain vaiheessa, mut vahan hankalaa. Kaikki kyselee, yritan, yritan!

Oita.